lauantai, 12. syyskuu 2015

Sekavia tunteita

Nyt olen saanut yölastat jatkuvaan käyttöön sekä päivätuet ei koko aikaiseen käyttöön.Niistä on ollut apua enemmän kun olisin voinut ikinä kuvitellakaan.Olen saanut edes satunnaisesti nyt aikaan kelattua koiran kanssa 3 kertaa päivässä mutta joskus on tullut veivattua vaan se yksi lenkki kun tuet ja uusi lääke on auttanut todella hyvin.

Mulla oli jopa 3 päivää täysin ilman kipuja.ja nyt on kivut taas takaisin :(

Olen ollut myös  viikon sisään 3 eri ystävän kanssa lenkillä. Jokaisen kanssa on niinkuin aina hyvät ja huonot puolensa.  

Annen kanssa on ihana puhua uskon asioista ja olen häneltä saanut esim Raamatunluku oppaan jonka kanssa alan Raamattuun tutustua.Mutta Anne on kovin huolissaan etten väsy liikaa etten joudu kipupiikille itse kun kipupiikinkin uhalla menen kun on voimia mennä. hyvä ja huono tuo varovaisuus kiva ett joku välittää.T1 kanssa puhutaan talon ihmisistä ketä uusia on ja ketä ollaan jo tavattu.entä kuka saippuoikaan suihkulähteen jne.  Tanjan kanssa taas puhutaan hyvin kipeistä asioista.Peloista sairauksista masennuksesta mitkä myös yhdistää meitä.Jokaisen kanssa on aika mennyt kuin huomaamatta ja on tehty 1-2km lenkki hyvin pienellä avulla.Täytynee ottaa tavaksi niin tulisi 3 päivänä viikossa käytyä jos jokaisen kans sopii et yhtenä iltana viikossa mentäs joku vähän pitempi lenkki.

La 5.9 oli FightBack Run johon menin hieman myöhässä mutta lähdin matkaan siitä mistä oletin toisten lähteneen ja veivasin minkä pystyin joitain muitakin hitaita oli ja moneen otteeseen jouduin pyytämään työntö apua mutta onneksi kukaan ei kieltäytynyt.ja selvisin sen 2,6 km ja olin todella ylpeä itsestäni.kädet kyllä oli rakoilla ja huippas

Ti 8 - ke 9.9 olin neuroliikkuja messuilla.Messut olivat täysin ilmaiset itse pääsin ti koettamaan puhallustikkaa huonolla menestyksellä eli hengitys harjotukset jatkukoon ett saan tikan edes ulos putkesta tai lentämään enemmän kuin 10cm.Sitten sauuntasimme pingis pisteelle jossa oli ihmisiä neuvomassa pyörätuoli pingistä.sitä ihmettelin ettei näkövammais pingis ollut siinä myös.Mutta porukka sielä huomasi heti et tää tyttö vaik en saannu ees kilisevää palloa on pelannu ennenkin ja kun kerroin keneltä ja missä olen oppinut lajia he kehoittivat tulemaan seuraaviin harjoituksiin jos mahdollista.pelailin pingistä sellaisen reilut ½tuntia sitten siirryin sulkapalloon jota pelasin toist ½tuntia.Siitä menin tuolitanssi pisteeseen jossa en mennyt mukaan samoin vain kurkkasin sähkäri jaliksen. Sitten siirryimme pyörä osioon koetin käsi pyörää n.400m sitten helpotus hotelliin ja kelaten 300m veritas stadioniin liikunta keskukseen hakemaan kimmoke ranneke josta takaisin kupittaa halliin jossa koetin vielä 2 erilaista pyörää 800m/pyörä. Illalla kävin 550m lenkin. Ke olimme uittamon rannassa melontakeskuksessa koetimme kajakki melontaa ja kirkkovene soutua.Melominen imaisi mut kerrallaan niin et pakko päästä uusiksi. Kirkko vene oli yllättävän vaikea se taklas mut monesti ja airo hyppäs selän taa mistä se piti taas liuuttaa eteen.Ja unohtamattakaan sitä et kävelin 2x70m laiturin päästäkseni kirkko veneeseen ja sieltä pois.se oli koko päivän ehkä se karmein liikunta kokemus soutaminen tai melominen ei koskeneet mutta se kävely....silmissä välillä musteni kun sattui niin paljon.

että sellaista liikuntaa minulla ollut nyt viime näkemän.

maanantai, 10. elokuu 2015

Kesä

Kesä on mennyt nyt mun tekemättä mitään en edes ole lenkeillä käynyt manuaalilla mutta syy on vain laiskuus ei mikään muu.Nyt päätin ottaa taas miljoonannen kerran itseäni niskasta kiinni ja aloittaa taas liikkumisen ainakin koira lenkit kun jaksais veivata manuaalilla ja vähän sitä sun tätä esim portaita vatsalihaksisia,kävelyä,kahvakuulaa tai kuminauhaa kaikkiin on välineet kotona joten ei kun eukko liikkumaan et saahaa kesäkilot ja muutkin kilot liikkeelle ja poistumaan.Ahdistaa tää saamattomuus kun kesän olen saanut olla pitkälti "yksin" kun lapset on olleet isällään.No nyt on Samu taas kotona josko meistä olisi toisiamme tsemppaamaan kun kummallakin on noita liikakiloja ja kummankin pitäs jaksaa liikkua.Kipu tilanteeseen on ehkä tulossa muutos olin fysiatrilla joka määräsi hermorata tutkimukset joissa selvisi et oikean ranteen hermoradat tukossa vasemman juuri ja juuri normaalin rajoissa.mutta sain uuden kipulääkkeen vakituisesti meneväksi ja pian saan toimintaterapeutille ajan josta saan rannetuet päiväksi ja lastat yöksi.Saan ehkä myös tns sähkölaitteen jos se hyväksi havaitaan fysioterapiassa sen pitäisi myös auttaa kivun hallintaan.Toivon kun kivut hellittää niin alkaisin tosissani liikkua taas ja nyt ei mitää 2kk taukoja vaan liikunnasta pitäisi tulla jokapäiväinen juttu jota ilman en halua olla.

keskiviikko, 7. toukokuu 2014

Napostelu vimma, viha ja pelko

Tänään on ollut kaunis päivä mutta en aamulla tullu lähtreneeksi lenkille vaikka tiesin että mun "pitäisi" Kun tultiin avustajan kaa litukasta oli liian helppo vaan napata koira ja ajella kauppisen puutrarhalle ehkä 1 km matkaa senkin kun olisi voinut juuri ja juuri kelata kun kerran parhaana päivänä voin kelata ton "meidän kadun"320m jopa 3 kertaa Nyt illalla tehtiin kyll suskin kaa semmonen 1½ tunnin lenkki suski oli vieres kannustamassa ja jos voimat loppuu hinaamassa mut kotiin mutta ei tarvinnu hinata.koti hoidostaki tuli hoitaja jota en oo nähny viikkoihin hänkin sanoi et oon laihtunnu jo.

Syömisiä olen yrittäny ottaa oikeesti itteä niskasta kii vaik muut ottaa mä vaan sanon en juuri tällä kertaa ota juuri tänään ei maistu ja kaatuuko maailma jos nyt 1krt/vko syön 10 karkkia muutaman keksin pojan kaa herkku päivänä kun muuten päättää vain että TÄNÄÄN en ota herkkuja.Olen tämän todennut toimivaksi ei tarvi ajatella et 3kk en syö karkkia vaan TÄNÄÄN tällä hetkellä jätän väliin

lauantai, 3. toukokuu 2014

Tästä lähdetään

Elikkä tänne koetan kerätä faktoja omasta syömisestä liikkumisesta ja kivuista ja mietteitä ja tunteita joita nämä asiat minussa herättävät.

Eli lähtö tilanne on reilusti ylipainoinen 107kg viimeksi vaakalla käydessä. Liikuntavammainen koti äiti  murkkuikäiselle myös liikunta vammaiselle pojalle.muut lapset terve tyttö12 ja poika11 asuvat isällään toisella paikkakunnalla.

Pääasiallisina apuvälineinä sekä sähkökäyttöinen että manuaali pyörätuoli. Kävelen myös pieniä matkoja(max 65m tällä hetkellä) kainaloihin ylettyvällä rollaattorilla(kuva myöhemmin) ja muutamia metrejä kyynersauvoilla(10-20m). Vasta investoin myöskin 3 pyöräiseen polkupyörään jonka kyytiin en vielä pääse ilman avustajan apua. Tavoitteena kuitenkin saada jalka nousemaan tangon yli(50cm)maasta jolloin voisin itsenäisestikin päästä pyöräilemään. Nyt vasta ilman apua jalka nousee n 5-7cm. Käyn myöskin kuntosalilla poikani kanssa1-2kertaa/viikko.Unohtamatta fysioterapiaa1-2 krt/viikko

Kaikki liikkuminen oli ennen vain fysioterapiassa ja nyt viimeisten 2kk aikana olen siis aloittanut salin sekä pyöräilyn sekä käyn koiran kanssa ulkona manuaali tuolilla n.300-500m matkoja.

Kuntoilun lisäksi olen yrittänyt muuttaa ruoka tottumuksiani terveemmäksi johon oman hankaluutensa tuo enemmän ja vähemmän oireileva syömishäiriö jossa sekä ahmimista oksentamista ja paastoja ikään kuin rangaistuksena ahmimisesta.

Omaan myöskin kaksisuuntaisen mielialahäiriön jonka lääkitys ja vaihtelut näkyvät liikunnassa ja ruokailussakin helposti.

Minulla on myöskin "selittämättömiä"(eli ei mitään todettua diagnoosia )kipuja lähinnä sormien ja ranteitten alueella sekä yläkropassa.säännöllinen kipulääkitys olemassa. Kipujen takia joudun sillointällöin lähtemään jopa päivystykseen hakemaan kipupiikkejä.Kivut myöskin omaltaosaltaan vaikeuttavat liikkumista.

Mitään turhaa kritiikkiä en ota vastaan ainoastaan rakentava kommentointi sallitaan. Tunteeni ja kokemukseni ovat omiani ja niitä pitää kunnioittaa tunteet eivät ole "oikein" tai"väärin" niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä realiteettien kanssa.